Nyt on uutta lookkia, niin kirjoittajalla kuin blogillakin, mitäs pidätte? :)
On tovi taas vierähtänyt kirjoittelusta, jotenkin tuntuu kaikki aika katoavan vaan tuhkana tuuleen. En tiedä onko se tämä iki-ihana vuorotyö joka saa päivät vaan hupenemaan vauhdikkaadti, mutta täytyyhän sitä välillä, vaikka näin keskiyön korvilla tulla tännekkin vähän runoilemaan.
Aloitetaan vaikka siitä että syksy tulee! Mä niiiiin rakastan kynttilöitä, ja pimeyttä, mutta samalla mua myös ahdistaa se, että kohta on kylmää ja lunta niin paljon että ulos mennessä täytyy pukea itsensä ja lapsensa michelin-ukoiksi. Me kuitenkin Jaden kanssa ollaan parhaamme mukaan nautittu niin auringosta kuin sateesakin!
Työ ja hoitokuviot ovat edelleen pysyneet samassa jamassa, sain tosiaan edellisen 6kk työsopparin jatkoksi huikeen 3kk sopimuksen. Näillä näkymin siis hommat loppuu 30.9.14, ja näin ollen Jadekin lopettaisi, tai ainakin vähentäisi reilusti hoidossa oloa. Ei sillä, Jade kyllä tuntuu rakastavan hoitopaikkaa, hoitajia ja lapsia tosi paljon, aina se jää iloisesti hoitoon, ja iloisesti tulee vastaan kun haetaan.
Jade on ruvennut ihan viimeaikoina puhumaan tosi paljon, hassua ajatella että tommonen pieni 1v8kk osaa jo halutessaan taiteilla 2-4 sanan lauseita! :o Päiväkodissa olo toki vaikuttanee tähänkin, mutta on kyllä mukava huomata että ton lapsen kanssa voi jo oikeasti puhua niin että se vastaa mulle järkevästi. Ainakin melkein aina. Välillä tuntuu että meillä asustaa nykyisin pieni apinanpoikanen, kaikkialle tuo kiikkuu ja kaiken se ylettyy pöydiltä ottamaan . Toi tyttönen on niin lyhyenläntä (n.82cm), että ihmettelen oikeesti miten se pystyykin kurottelemaan lattialla seisoessaan melkein ruokapöydän puoleen väliin asti. Oikeä kumikäsi.
Täytynee kai suunnata taas välillä nukkumaan, sillä aamulla kukko laulaa klo 4.00, töissä tarvis olla jo 06. Öitä siis, ja tästä vielä pari kuvaa loppuun!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti